Vesitiivis lehmästalli on karjatalousrakenne, joka on suunniteltu estämään veden tunkeutuminen ja suojaamaan lehmiä sateelta, lumelta ja kosteuden aiheuttamilta ongelmilta, jotka voivat vaarantaa eläinten terveyden ja rakenteen kunnossapidon. Näihin stalleihin on suunniteltu useita vesitiiviyskerroksia, alkaen kestävästä katon rakenteesta, jossa käytetään vesitiiviitä materiaaleja, kuten metallilevyjä, kivesristä tai vahvistettuja muovilevyjä. Katot on kaltevat riittävästi varmistaakseen nopean veden valumisen, ja niissä on laajat katonreunat, jotka ulottuvat seinien ulkopuolelle estämään sateen osumisen suoraan seinämiin. Kattojen saumat ja liitokset on tiivistetty säätöön kestävällä tiivistevahalla tai nauhalla poistaakseen mahdolliset vuotokohdat. Seinärakenne on toinen keskeinen vesitiiviyskomponentti, ja siinä käytetään materiaaleja, kuten kyllästettyä puuta, metallilevyjä tai betonia, jotka vastustavat veden imeytymistä. Lisäsuojauksena joissakin seinissä voi olla höyrynsulku tai vesitiivis kalvo ulkopinnoituksen alla estämään kosteuden tunkeutumisen rakenteeseen. Perustukset on suunniteltu estämään maaveden pääsy, ja betonilaatoissa on lievästi vietto kaltevuus sekä usein reunaviettojohdot, jotka ohjaavat veden pois stalasta. Alueilla, joilla on suuri sademäärä tai tulvariski, stalli voidaan nostaa betonilohkojen tai tukipilarien varaan. Vesitiivisen lehmästallin lattia on yleensä tehty betonista tai kumimatosta, jotka kestävät kosteutta, ja siinä on uria tai kanavia, jotka ohjaavat virtsan ja veden pois käyttöalueilta pitäen lepäysalueet kuivina. Oikea ilmanvaihto vaikuttaa vesitiiviyteen vähentämällä kondensoitumista, joka voi syntyä, kun sisällä oleva lämmin ja kostea ilma kohtaa kylmämpiä ulkopintoja. Pitämällä sisätilan kuivana vesitiiviset lehmästallit estävät homeen kasvun, puurakenteiden mädäntymisen ja metalliosien korroosion, mikä pidentää rakenteen käyttöikää. Tärkeämpää kuitenkin on, että ne suojaavat lehmiä kylmää ja kosteaa olosuhteita vastaan, jotka voivat johtaa hengitystieoireisiin, jalkaongelmiin ja alentuneeseen tuotantotehoon, mikä tekee niistä välttämättömän investoinnin karjan hyvinvoinnin ja tilan tehokkuuden kannalta.